Brasiliassa sijaitseva Pantanal tarjoaa ikimuistoisia luontoelämyksiä.
Kosteikkoalueen ainutlaatuisia eläimiä pääset näkemään jännittävillä safariseikkailuilla niin maalla kuin vesilläkin.
Matkusta Laamamatkojen kanssa Pantanaliin – tulet takuulla vaikuttumaan!
Etelä-Brasiliassa sijaitseva Pantanalin kosteikko on pinta-alaltaan yli 200 000 km2, mikä tekee siitä maailman suurimman makeanveden kosteikkoalueen.
Kosteikot ovat luontotyyppejä, jotka ovat suuren osan ajasta joko kokonaan veden peitossa tai muuten märkiä ja vettyneitä. Tyypillisesti kosteikkoon kuuluu myös isoja ja pienempiä jokia ja järviä, ja niitä on myös Pantanalissa.
Sadekaudella marraskuusta maaliskuuhun Pantanalin vesialueet tulvivat ja muodostavat valtavan jokien, järvien, soiden ja rämeiden verkoston, josta siellä täällä kohoaa pieniä reheviä saarekkeita.
Kuivalla kaudella huhtikuusta lokakuuhun vesi vetäytyy takaisin uomiinsa. Pantanalin alankoalueet pysyvät kuitenkin varsin kosteina myös kuivalla kaudella.
Upean luontonsa, rikkaan eläimistönsä ja ainutlaatuisen ekosysteeminsä ansiosta Pantanal on UNESCO:n maailmanperintökohde.
Yksi Pantanalin suurimmista vetonauloista on kosteikkoalueen ainutlaatuinen eläimistö.
Pantanalin avarissa maisemissa eläimiä on harvinaisen helppo havaita.
Kokosimme alle 7 ainutlaatuista eläintä, jotka voit nähdä matkalla Pantanalissa:
Pantanalissa elää peräti 600 eri lintulajia, joista todennäköisesti tunnetuin on hyasinttiara – kirkkaan sininen papukaija, jonka silmien ja nokan ympärillä on hieman keltaista väriä.
Hyasinttiara on maailman suurin lentävä papukaija. Se voi kasvaa jopa metrin pituiseksi päästä pyrstöön mitattuna, ja sen siipien kärkiväli voi olla reippaasti yli 120 cm. Nämä kaijat ovat suhteellisen harvinainen näky, sillä laji on vaarantunut. Pantanal on kuitenkin yksi lajin tärkeimpiä elinympäristöjä, joten kosteikkoalueella sinulla on hyvät mahdollisuudet bongata tämä kaunis papukaija.
Kapybara eli vesisika on maailman suurin jyrsijä, ja se on läheistä sukua lemmikkimarsulle.
Kapybara on helppo tunnistaa tylpästä nelikulmaisesta kuonostaan, ja se todella muistuttaa ylikasvanutta marsua! Kapybarat ovat hyviä uimareita, mikä Pantanalissa viihtyvälle lajille onkin välttämätöntä. Ne voivat pidättää hengitystään pinnan alla jopa 5 minuuttia kerrallaan.
Kapybarat syövät lähinnä ruohoa ja vesikasveja, joten kosteikkoalue on niille täydellinen asuinpaikka.
Pantanalissa elävä jacarenkaimaani kuuluu isojen alligaattorien heimoon. Kaimaanit ovat kuitenkin alligaattoreita pienempiä. Urokset voivat venyä yli 2,5 metriä pitkiksi, kun taas naaraat jäävät puolitoistametrisiksi.
Jacarenkaimaanin pääasiallista ravintoa ovat piraijat, mutta ne kelpuuttavat ruoakseen myös hyönteiset, käärmeet ja toisinaan kapybarat.
Jacarenkaimaani oli uhanalainen laji vielä vuonna 1992, sillä sen suomunahkaa pidettiin arvokkaana. Metsästyksen kieltämisen jälkeen laji on taas voimistunut.
Tapiiri on uniikki nisäkäs, joka muistuttaa sian ja muurahaiskarhun risteytystä (myös muurahaiskarhuja tavataan Pantanalissa).
Tapiiri voi saavuttaa jopa 300 kg painon. Sen kärsämäinen kuono on taipuisa ja soveltuu erinomaisesti maahan pudonneiden hedelmien kaivamiseen. Tapiirinpoikasilla on turkissaan raitoja ja pilkkuja, jotka katoavat muutaman kuukauden kuluessa.
Tapiiri on aktiivinen pääasiassa yöaikaan, mutta monesti niiden voi nähdä suuntaavan juomapaikoille jo iltapäivällä.
Pantanalissa pääset näkemään pahamaineisia piraijoja lähes takuuvarmasti.
Kosteikkoalueella uiskentelee kolme eri piraijalajia, joilla kaikilla on yksi yhteinen ominaisuus: uskomattoman terävät hampaat.
Piraijat elävät Pantanalin joissa, ja kalastusretkellä voit yrittää napata yhden tai useamman lihapainotteisesta ruokavaliostaan kuuluisan kalan.
Aikuinen piraija voi kasvaa 25–33 cm pituiseksi, ja monet ovat väritykseltään kauniin kullanhohtoisia. Vaikka piraijat tunnetaan lihansyöjinä, ne käyttävät todellisuudessa ravinnokseen myös erilaisia kasveja.
Pantanalin kosteikkoaluetta pitää kotinaan myös jättiläissaukko, joka voi venähtää jopa kaksimetriseksi päästä hännänpäähän mitattuna.
Saukkojen ruokavalio koostuu pääosin kalasta, ja siksi saukot rakentavat pesänsä runsaskalaisten jokien rannoille.
Vaikka jättiläissaukot voivat olla arkoja, niitä voi joskus nähdä veneretkellä tai Jeeppisafarilla jokien lähettyvillä. Eläinten näkemistä helpottaa myös se, että ne ovat aktiivisimmillaan päiväsaikaan. Tänä päivänä jättiläissaukko on melko harvinainen, sillä turkismetsästys verotti kantaa vuosien ajan.
Siinä missä Pantanalin pohjoisosissa voi nähdä majesteettisia jaguaareja, etelämpänä voit bongata sulavalinjaisen oselotin, joka on toinen pilkullinen kissaeläin.
Vaikka oselotti on jaguaaria pienempi, sen näkeminen on siitä huolimatta todennäköisempää.
Isojen kissojen jäljille kannattaa lähteä ilta- tai yösafarilla, sillä oselotti metsästää yöaikaan. Osaavan oppaan vetämällä retkellä voit nähdä oselotin kellertävien kissansilmien heijastuksen Pantanalin kosteikkoalueilla, sillä toisin kuin monet muut kissaeläimet, oselotti ei pelkää vettä.
Eläinten lisäksi Pantanalin kosteikkoalue tarjoaa myös paljon muuta jännittävää nähtävää. Kokosimme kolme mielenkiintoista faktaa Pantanalista:
1: Brasilian puolella Pantanal kattaa maan eteläosan, mutta kosteikkoalue levittäytyy itse asiassa kolmen eri maan eli Brasilian, Bolivian ja Paraguayn alueelle ja muodostaa noin 3 % koko maapallon kosteikkoalueista.
2: Nimi ”Pantanal” on portugalia ja tarkoittaa ”suota” – osuva nimi kosteikkoalueelle!
3: Sadekaudella 78 % Pantanalista on veden alla. Tämä tarkoittaa, että kokonaisia teitä joudutaan sulkemaan, sillä vedessä on mahdotonta ajaa.
Matka Pantanalin ainutlaatuiseen luontoon on ikimuistoinen elämys.
Pakkaa matkalaukkusi ja lähde kanssamme mahtavalle luontoseikkailulle!
TourCompass – Turistista matkalaiseksi