Matkakertomus Brasiliasta: unelmista totta

Matkailuneuvojamme Beate matkusti Brasilian kohokohdat -kiertomatkalle huhtikuussa 2016. Lue hänen matkakertomuksensa alla.

Heti Rioon saavuttuamme ajoimme lentokentällä tapaamamme oppaan kanssa kiemurtelevaa tietä pitkin suoraan Corcovadon huipulle ja Kristus Vapahtaja -patsaan juurelle.

Varhain aamulla vuoren laelta avautuu henkeäsalpaava näköala Rioon, satumaisen kauniille lahdille ja Sokeritoppavuorelle. Muita ihmisiä ei juurikaan näkynyt, ja näkymien kauneus lumosi meidät täysin.

Seuraavaksi suuntasimme vilkkaalle Santa Theresan alueelle, missä kävimme katsomassa Escadaria Selarónia. Kuuluisa portaikko on taiteilija Jorge Selarónin vuosikausien työn tulos ja tekee vaikutuksen kaikkiin, joilla on onni nähdä se omin silmin.
Monet vierailijat ovat tuoneet hänelle myös laattoja omista maistaan, joten tarkkasilmäiset voivat nähdä koristeita, jotka ovat peräisin muun muassa Berliinistä. Tämän jälkeen ajoimme kaupungin läpi ja pääsimme vihdoin näkemään Copacabanan ja sen pienemmän mutta hienomman ”sisaren” Ipaneman. Täällä kaupunki ei koskaan nuku… Aamuvirkut kokoontuvat jo varhain harrastamaan liikuntaa niin maalla kuin merelläkin, ja illalla rantakadusta tulee suosittu tapaamispaikka, josta ihmiset lähtevät yhdessä kävelylle tai kiertelemään kaupunkia. Koko kaupunki tuntuu kokoontuvan tänne juhlimaan ja siemailemaan Brasilian kansallisjuomaa Caipirinhaa – jota jokaisen Rion-kävijän on muuten ihan pakko maistaa! Rio de Janeiro on ehdottomasti vierailun arvoinen.

Seuraavana päivänä matkamme jatkui maaseudulle, tarkemmin sanottuna Iguassun putouksille!

Argentiinan puolella on lukemattomia polkuja ja kulkusiltoja. Ne vievät todella lähelle vyöryviä vesimassoja, jotka ryöppyävät 82 metriä huipulta alas. Pauhu on korviahuumaava, eikä täältä pääse kastumatta! Luontoelämyksenä putoukset ovat henkeäsalpaava kokemus! Me halusimme kuitenkin vielä vähän enemmän, nimittäin pikaveneajelun vesiputoukselle! Vaikka olimme varustautuneet sadetakeilla, pitkillä sadeviitoilla ja hatuilla ja olimme paljain jaloin, meillä ei ollut mitään mahdollisuutta säilyä kuivina. Kastuimme läpimäriksi, mutta kokemus oli uskomattoman jännittävä ja todella ikimuistoinen.

Seuraavana päivänä lähdimme katsomaan putouksia Brasilian puolelta, missä saimme nauttia satumaisista panoraamanäköaloista 270+ vesiputoukselle. Myös Brasilian puolella on tarjolla pikaveneretkiä, mutta täällä on saatavilla sekä märkiä (kuten edellä) että kuivia retkiä, jolloin ei tarvitse huolehtia kastumisesta.

Paluumatkalla pääsimme kokemaan myös aivan ihmeellisen luontoelämyksen: jaguaariperhe nimittäin ylitti tien ihan silmiemme edessä. Siistiä, vai mitä?!

Luontoelämyksiä oli tiedossa vielä roppakaupalla. Majoituimme yhden yön Manausissa (Amazon), mistä matkasimme veneellä, laivalla ja minibussilla Tupana Amazon Lodgeen, joka sijaitsee Tupanajoen varrella noin 200 km Manausista etelään – keskellä ei mitään. Tiedossa oli neljä päivää ilman internettiä tai puhelimia. Sähköä oli saatavilla vain tunnin päivässä, suihkuissa oli kylmä vesi ja majoitustilat olivat yksinkertaisia, mutta viihtyisiä ja siistejä. Ei kestänyt kauaakaan ennen kuin olimme asettuneet taloksi.

Olimme aivan ällikällä lyötyjä: ei hyttysiä (kiitos veden alhaisen pH-tason), patikkaretkiä ihan oikeassa viidakossa, veneretkiä, piraijankalastusta, kajakkimelontaa, uimista ja koko reissun kohokohta: yö viidakkoleirissä riippumatoissa. Puhdasta luontoa, unohtumattomia hetkiä ja vaikuttavia elämyksiä. Lähtöpäivänä jätimme viidakkoparatiisin ja sen ystävälliset ihmiset taaksemme haikein mielin, silmät kyynelissä.

Palasimme takaisin maan pinnalle Brasilian kauneimmassa kaupungissa Salvadorissa, missä meitä odottivat auringonpaiste ja vieraanvaraiset paikalliset. Brasilian synnyinseutu Atlantin rannikolla pursuaa elämäniloa. Talot on maalattu iloisen kirkkain värein ja ihmiset ovat avosydämisiä. Salvadorissa Portugalin siirtomaa-ajan vaikutukset yhdistyvät afrobrasilialaiseen elämäntapaan eri tavalla kuin missään muualla. Uniikki kaupunkikulttuuri näkyy katukuvassa, tienvarressa myydyissä käsitöissä ja ruoassa: me söimme täällä nimittäin koko Brasilian parasta kalapataa! Kannattaa ehdottomasti maistaa moqueca de peixe -kalamuhennosta, joka koostuu kalafileestä, ravusta, paprikasta, sipulista ja korianterista. Santo Antônion ja Pelourinhon kaupunginosissa musiikki soi ja ihmiset pitävät hauskaa pitkälle yöhön. He todella osaavat nauttia elämästä!

Koko kiertomatkan ajan meistä huolehtivat ammattilaisoppaat, jotka olivat aina valmiina vastaamaan kysymyksiimme.

Kiitos!

Olemme onnellisia ja kiitollisia siitä, että saimme mahdollisuuden lähteä näin upealle seikkailumatkalle, ja tulemme muistelemaan kaikkea matkan aikana kokemaamme ja näkemäämme vielä pitkään.

Beate,

TourCompass – Turistista matkalaiseksi