Matkakertomus Brasiliasta: Pantanal

Christina matkusti Brasiliassa sijaitsevaan Pantanaliin ensimmäistä kertaa vuoden 2018 loppupuolella – ja matka oli todellinen elämys! Lue hänen matkakertomuksensa alla.

Olen aina haaveillut matkasta Pantanaliin! Se on maailman suurin trooppinen kosteikkoalue ja eläinrakkaan luontoharrastajan paratiisi. Nyt haaveestani on tullut totta!

On siestan aika, ja istun varjossa uima-altaalla katselemassa maisemia. Pikkulintujen viserryksen katkaisevat silloin tällöin papukaijojen kirkaisut. Melun lähde on hyasinttiara, joka on maailman suurin lentävä papukaija ja niin kaunis, että sen kovaääninen ääntely ei edes haittaa. Hevoset ja lehmät vaeltelevat siellä täällä keskipäivän kuumuudessa. Kolme cowboyta ratsastaa paimentamaan lehmiä. Olen Pousada Aguapéssa Pantanalissa, ja pian olen lähdössä jälleen uudelle safarille.

Saavuin tänne eilen illalla, ja lodgelle päästyämme olin jo nähnyt enemmän eläimiä kuin olin osannut toivoakaan. Viimeiset 50 kilometriä ajoimme soratietä, mikä hidasti matkantekoa automaattisesti. Pysähdyimme monta kertaa ottamaan valokuvia, kun näimme nanduja eli villistrutseja, pampakauriita, kaimaaneja, tukaaneja ja muurahaiskarhun. Perillä lodgessa meitä oli vastassa kymmenen kaunista hyasinttiaraa, jotka istuskelivat pihalla kasvavissa palmuissa. Mikä mahtava vastaanottokomitea!

Ennen illallista kävimme kävelyllä lodgen ympäristössä ja pienellä lammella, missä näimme viisihenkisen kapybaraperheen ja villisikoja. Yhtäkkiä saimme viestin radiopuhelimeen: joku oli nähnyt oselotin vain 3 km päässä lodgelta, joten hyppäsimme autoihin – jotka oli varustettu valonheittimillä – ja kaasutimme kohti havaintopaikkaa. Joen rannassa näimme kuin näimmekin tämän sulavalinjaisen kissaeläimen. Oselotti kuuluu leopardien sukuun, mutta on hieman pienempi – sen näkeminen luonnossa oli kaiken kaikkiaan ihmeellinen elämys.

Yöpuulle mennessäni kuulin ruohikosta rapinaa ja näin pienen vyötiäisen, joka oli etsimässä hyönteisiä ruuakseen. Mikä päivä!

Eläimet ovat aktiivisimmillaan varhain aamulla ja myöhään illalla, joten päivämme alkoi jo kello 6.30 veneretkellä Aquidauana-joella. Taitava oppaamme auttoi meitä näkemään retken aikana kapusiiniapinoita, mölyapinoita, kapybaroja, tukaaneja, iibiksiä, viherkalastajia ja muita värikkäitä lintuja, joista en ollut kuullutkaan.

Lämpötila on laskenut, ja olemme lähdössä jeeppisafarille. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että jossain voisi olla näin paljon eläimiä. Nyt on aika levittää aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta. Kameran akku on ladattu, ja olen valmis lähtöön. En malta odottaa näkeväni, miten Pantanal minut tänä iltana yllättää! Se on lumoava paikka ja vielä paljon kauniimpi kuin olin haaveillutkaan.

Christina,

TourCompass – Turistista matkalaiseksi