Madagaskarin makit

Toiset niistä laulavat nuotilla, joka saa ihon kananlihalle, toiset taas ottavat tanssiaskeleita liikkuessaan paikasta toiseen – ja kaikkia niitä tavataan luonnostaan vain Madagaskarilla.

Puhumme tietenkin makeista (Lemuridae), jotka ovat yksi vanhimmista nykyään elävistä kädellisistä.

Jos haluat kokea makit luonnollisessa elinympäristössään, sinun on matkustettava Madagaskarille.

Lue kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää makeista, ja tutustu 7 kiehtovaan makilajiin!

Mitä makit ovat?

Makit ovat puoliapinoita, jotka kuuluvat kädellisten lahkoon. Ulkonäöltään ne muistuttavat apinan, karhun, koalan ja koiran sekoitusta, jossa on mukana myös ripaus kissaa. Makeilla on tyypillisesti pitkä häntä ja kissamaiset kasvot, ulkonevat korvat ja kostea, usein pitkä kuono.

Eri makilajit ovat kooltaan hyvin erilaisia: pikkuinen hiirimaki painaa vain noin 30 grammaa, kun taas makilajeista isoin eli indri voi painaa jopa 9 kiloa. Ennen ihmisten saapumista Madagaskarilla eli myös lähes ihmisen kokoisia jättiläismakeja, kuten 1,5 metriä pitkä ja jopa 85 kiloa painanut koalamaki (Megaladapis).

Madagaskarin kummitukset

Nimi ”lemur” (suom. maki) tulee latinankielisestä sanasta ”lemures”, joka tarkoittaa ”aavetta” tai ”henkeä”. Makit ovatkin todennäköisesti saaneet nimensä niiden isojen, tuijottavien silmien ja selkäpiitä karmivan ääntelyn vuoksi sekä siksi, että monet niistä ovat – kummitusten tapaan – aktiivisimmillaan yöaikaan.

Tavataanko makeja vain Madagaskarilla?

Makeja esiintyy luonnonvaraisesti vain Madagaskarin saarella ja muutamalla sitä ympäröivällä saarella.

Ne ovat kotoperäisiä, mikä tarkoittaa, että niitä elää luonnostaan vain täällä.

Miten makit ovat tulleet Madagaskarille?

Nykyisin Madagaskarilla elävien makien esi-isät saapuivat saarelle noin 65 miljoonaa vuotta sitten ylittämällä Afrikan mantereen ja Madagaskarin välisen salmen, Mosambikin kanaalin.

Koska makit eivät osaa uida, ne todennäköisesti kelluivat koko matkan tukkien tai vastaavien luonnonmateriaalien päällä.

Mistä tiedämme tämän?

Fossiilit osoittavat, että makien esi-isät olivat peräisin Afrikan mantereelta. Madagaskarilta ei ole nimittäin löydetty yhtään sellaista fossiilia ajalta ennen liitukautta, joka voitaisiin yhdistää siellä nykyisin eläviin makeihin. Tämä tarkoittaa, että ensimmäisten makien on täytynyt jotenkin löytää tiensä salmen yli Madagaskarille, jossa ne kehittyivät nykyisin tunnetuiksi lajeiksi (ja lajeiksi, joita emme ole vielä löytäneet).

Kuinka monta makilajia on olemassa?

Makilajeja on yli 100.

Joidenkin laskelmien mukaan niitä on yhteensä 111 (vuonna 2024), mutta uusia lajeja löydetään edelleen silloin tällöin, joten tarkka luku on todennäköisesti suurempi.

Missä makeja voi nähdä Madagaskarilla?

Makeihin voi törmätä lähes kaikkialla Madagaskarilla.

Useimmat makit ovat yöeläimiä, joten jos haluat nähdä nämä ainutlaatuiset eläimet omin silmin, se onnistuu parhaiten ilta- ja yöaikaan. On kuitenkin myös useita lajeja, joita voi nähdä päivälläkin.

Noin 98 prosenttia makilajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, mikä tietysti vaikeuttaa niiden havaitsemista. Tarkkailupaikan ja ajankohdan valinta riippuu siis siitä, onko mielessäsi jokin tietty laji, jonka haluat nähdä.

7 makilajia, jotka voit nähdä Madagaskarilla

Makeja on yli sata eri lajia, joten sinulla täytyy olla harvinaisen huono tuuri, jos et näe yhtään makia matkallasi Madagaskarilla.

Poimimme tähän 7 mielenkiintoista makilajia, joista osan näkemiseen sinulla on varsin hyvät mahdollisuudet. Toisten lajien suhteen sinun on oltava poikkeuksellisen onnekas, jotta voisit rastittaa ne listaltasi.

Kissamaki (rengashäntämaki)

Kissamakista on tullut Madagaskarin symboli. Kissamaki on kenties Madagaskarin tunnetuin maki, ja kuuluisan Madagascar-animaatioelokuvan suosio pönkitti sen asemaa entisestään. Elokuvassa makien johtaja Kuningas Julien oli nimittäin juuri kissamaki!

Toisin kuin monet muut makit, kissamaki viettää suuren osan ajastaan maassa eikä puussa.

Makilaji tunnetaan myös nimellä rengashäntämaki sen mustavalkoraidallisen hännän ansiosta. Kissamakin häntä on itse asiassa pidempi kuin eläimen vartalo, eikä se ole vain kaunis asuste, vaan sitä käytetään myös niin sanotuissa ”stink fight” -tappeluissa parittelukauden aikana. Uros hieroo ensin häntäänsä takamuksessaan olevia rauhasia vasten ja yrittää sitten pelotella kilpailijoitaan huiskimalla haiskahtavaa häntäänsä niiden suuntaan.

Kissamakit ovat aktiivisia sekä päivällä että yöllä, ja voit nähdä eläimiä Anja Reservessä ja Isalon kansallispuistossa.

Indri

Jopa 9 kilon painoiseksi kasvava Indri on suurin Madagaskarilla nykyisin elävistä makeista. Indrillä on mustavalkoinen turkki, mutta toisin kuin muilla makeilla, sillä on tuskin lainkaan häntää.

Indriä voi olla vaikea havaita puiden latvoissa, mutta kun sen äänen kuulee, sen läsnäolosta ei ole epäilystäkään. Indri nimittäin tunnetaan omaleimaisesta laulustaan, joka kuulu sademetsässä pitkienkin matkojen päähän. Ne laulavat rytmillä, jollaista yleensä vain ihmiset ja linnut käyttävät, ja käyttävät kutsuhuutoaan muun muassa reviirinsä puolustamiseen.

Eläimen malagassinkielinen nimi on babakoto, mikä tarkoittaa suurin piirtein ”esi-isää”. Nimi ”indri” puolestaan tulee malagassin sanasta, joka tarkoittaa ”katso, tuolla se on”. Nimen uskotaan olevan väärinkäsityksen seurausta: lajin ensimmäisenä nimennyt henkilö luuli madagaskarilaisoppaansa toistelleen lajin nimeä sanoessaan ”indri, indri”, vaikka itse asiassa opas vain viittoili eläimen suuntaan kertoakseen, missä se oli!

Indrit ovat aktiivisia päiväsaikaan, ja niitä voi nähdä Madagaskarin itärannikolla esimerkiksi Andasibe-Mantadian kansallispuistossa.

Hiirimaki

Hiirimakit ovat kaikista kädellisistä pienimpiä; jotkin hiirimakilajit painavat vain 30 grammaa.

Hiirimakeja on yli 20 eri lajia, joista monet on löydetty vasta viime vuosina. Ne elävät pääasiassa puissa, joista ne keräävät hedelmiä, hyönteisiä ja nektaria. Myös hiirimakit tunnetaan populaarikulttuurista, sillä Madagascar-elokuvan Mort on hiirimaki.

Hiirimaki on yöeläin, ja niitä voi nähdä Isalon, Andasibe-Mantadian ja Ranomafanan kansallispuistossa.

Bokombali

Bokombalit eli bambumakit ovat pieniä makeja, jotka painavat noin kilon ja joilla on pituutta noin 56–70 cm.

Bokombaleja on useita lajeja, kuten bokombali eli harmaa bambumaki, leveäkuonobokombali ja kultabokombali, joka löydettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987.

Makilaji on saanut toisen nimensä siitä, että se on melko nirso – se nimittäin syö lähes pelkästään bambua. Itse asiassa se ahmii niin paljon bambua, että se tulee nauttineeksi bambunversojen sisältämää syanidia yhden päivän aikana noin 12 kertaa enemmän kuin mikä olisi muille samankokoisille eläimille tappava annos.

Monet bokombalilajit ovat aktiivisia sekä päivällä että yöllä, ja niitä voi nähdä Ranomafanan kansallispuistossa ja Andasibe Mantadian kansallispuistossa, joissa kasvaa runsaasti bambua.

Sifaka

Sifakat ovat keskikokoisia makeja, joiden pitkän, silkkisen turkin väri vaihtelee lajista riippuen kellertävän valkoisesta mustanruskeaan.

Laajimmalle levinnyt sifakalaji on lakkisifaka (engl. Verreaux’s sifaka), mutta voit nähdä myös Coquerelin sifakan, diadeemisifakan ja Von Der Deckenin sifakan.

Sifakat tunnetaan niiden tavasta liikkua hypellen puusta toiseen, ja siksi niitä kutsutaankin lempinimellä ”tanssivat makit”. Ne viettävät niin paljon aikaa puissa, että niiden raajat ovat sopeutuneet liikkumaan oksistoissa maaston sijasta. Kun ne sitten toisinaan siirtyvät puusta puuhun maan kautta, ne eivät osaa juosta neljällä jalalla, vaan ne tanssivat maiseman halki takajaloillaan kädet hieman sivuilla roikkuen.

Sifakat ovat aktiivisia päiväsaikaan. Eri sifakalajeja esiintyy eri paikoissa. Lakkisifakoita voi nähdä esimerkiksi Isalon kansallispuistossa, kun taas diadeemisifakoita löytyy Andasibe-Mantadian kansallispuistosta.

Ruskomaki

Ruskomakit ovat keskikokoisia makeja, joiden pituus on 40–50 cm ja paino 2–4 kg. Niillä on tiheä, pehmeä turkki, jonka väri vaihtelee lajin nimestä huolimatta harmaanruskeasta punaruskeaan.

Ruskomakit ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät enintään 12 yksilön laumoissa. Jopa niiden hampaat ovat mukautuneet sosiaaliseen elämään, sillä niillä on eräänlainen ”hammaskampa”, jolla ne harjaavat toistensa turkkia. Toisin kuin muilla makilajeilla, joissa naaras on hierarkian huipulla, useimmilla ruskomakilajeilla ei ole erityistä hierarkiaa.

Ruskomakit ovat aktiivisia sekä päivällä että yöllä, ja niitä voi nähdä Andasibe-Mantadian kansallispuistossa.

Ai-ai

Ai-ain näkeminen on melko epätodennäköistä, mutta eläin on ulkonäöltään niin eriskummallinen, että se ehdottomasti ansaitsee paikkansa tällä listalla. Ai-ai on kotikissan kokoinen, suurisilmäinen ja suurikorvainen sormieläin, jolla on opossumia muistuttavat kasvot ja terävät, hiirimäiset etuhampaat. Lisäksi sillä on pitkä ja pörheä häntä. Se tunnetaan erityisesti pitkästä keskisormestaan, jolla se kaivaa hyönteisiä puista.

Paikalliset asukkaat ovat vainonneet ai-aita, koska se taikauskon mukaan merkitsee huonoa onnea ja kuolemaa. Onneksi laji on nykyään lailla suojeltu Madagaskarilla.

Ai-ai on yöeläin. Laji elää metsäisillä alueilla Madagaskarin luoteis- ja itäosissa, ja niitä voi nähdä muun muassa Ranomafanan kansallispuistossa.

TourCompass – Turistista matkalaiseksi