Kiinalaisen uudenvuoden lähestyessä kenellekään ei varmasti ole epäselvää, minkä eläimen vuosi on seuraavaksi vuorossa. Kauppojen hyllyt notkuvat tuotteita, joita koristaa tulevan vuoden kiinalaisen horoskoopin mukainen eläin.
Kaupoissa on tarjolla myös hyllymetreittäin koristeita, joita kiinalaiset ripustavat perinteisesti oviinsa. Lähempänä uuttavuotta ripustetaan koristeita, jotka symboloivat kiinankielistä kirjoitusmerkkiä 福(fu), mikä tarkoittaa onnea.
Kiinalaisen uudenvuoden avainsanoja ovat perhe, juhlinta ja ilotulitteet.
Kiinalainen uusivuosi osuu vuodenvaihteeseen, aivan kuten suomalainenkin.
Kiinalainen uusivuosi eroaa kuitenkin monella tapaa omastamme.
Ensinnäkin kiinalainen kalenteri eroaa meidän käyttämästämme kalenterista. Kiinalaiset toki elävät vuotta 2024 siinä missä mekin, mutta sen lisäksi he elävät jo vuotta 4722.
Meidän ajanlaskumme alkaa Jeesuksen syntymästä, kun taas kiinalaiset käyttävät ajan määrittelyyn keisari Huang-din kiinalaista kalenteria. Legendan mukaan Huang-di kehitti aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmän, ja kiinalainen ajanlasku alkaakin Huang-din valtakauden ensimmäisestä vuodesta eli vuodesta 2698 ennen meidän ajanlaskumme alkua.
Uusivuosi on kiinaksi 春节 (chunjie), mikä tarkoittaa kevätfestivaalia.
Toisin kuin meidän uudenvuodenpäivämme, kiinalainen uusivuosi osuu eri vuosina eri päiville. Uuttavuotta vietetään kuitenkin aina 21. tammikuuta ja 20. helmikuuta välisenä aikana.
Koska uudenvuoden päivämäärä perustuu kiinalaiseen kuukalenteriin, se ei osu samaan aikaan meidän vuodenvaihteemme kanssa.
Vuonna 2024 kiinalaista uuttavuotta vietettiin 10.2. (lohikäärmeen vuosi). Vuonna 2025 kiinalaista uuttavuotta vietetään 29.1. (käärmeen vuosi).
Uudenvuoden juhlaa vietetään kaikkiaan 15 päivää. Juhla alkaa uudenkuun aikaan ja päättyy seuraavan täydenkuun aikaan.
Siinä missä suomalaisiin uudenvuodenperinteisiin kuuluvat mm. tinan valaminen, ilotulitteet ja usein alkoholi, Kiinassa juhla on luonteeltaan aivan erilainen.
Suomessa uuttavuotta juhlitaan yleensä ystäväporukassa, Kiinassa taas uusi vuosi otetaan vastaan yhdessä perheen kanssa.
Kiinalaiset voivat matkustaa pitkiäkin matkoja perheensä luokse, ja matkalaisten määrässä uusivuosi ylittäkin reippaasti vuoden kaikki muut päivät. Kiinalaisten matkustamista uudenvuoden aikaan kutsutaankin maailman suurimmaksi kansanvaellukseksi.
Itse juhlapäivänä perheet kokoontuvat nauttimaan runsaasta illallisesta. Pohjois-Kiinassa syödään perinteisesti täytettyjä mykyjä, kun taas Etelä-Kiinassa nautitaan tahmeita riisikakkuja. Illan ateriaan kuuluu kahdeksan ruokalajia, koska numero kahdeksaa pidetään onnenlukuna.
Perinteen mukaan vanhemmat lahjoittavat lapsilleen rahaa punaisissa kirjekuorissa, ja vanhemmat saavat samanlaisia värikkäitä kirjekuoria omilta työnantajiltaan.
Perheen yhdessäolon, hyvän ruoan ja punaisten kirjekuorien lisäksi uudenvuoden viettoon kuuluvat erottamattomana osana värikkäät ilotulitukset.
Ilotulitusten paukkeella ajetaan pois pahoja henkiä ja toivotetaan uusi vuosi tervetulleeksi.
Herkullisen aterian jälkeen alkaa illan räjähtävä osuus. Lähes kaikki kiinalaiset ampuvat raketteja uudenvuodenaattona. Värikkäät tähtisateet kimmeltävät taivaalla, ja kaikkialta kuuluu valtava pauke ja räiske, kun isoja kiinanpommeja ja papatteja sytytetään kasoittain.
Uuttavuotta vietetään seuraavat 15 päivää, ja juhlinta päättyy lopuksi lyhtyjuhlaan, jolloin kiinalaiset ripustavat kotiensa eteen värikkäitä lyhtyjä.
Jos matkustat Kiinaan kiinalaisen uudenvuoden aikaan, pääset nauttimaan värikkäästä, äänekkäästä ja hauskasta juhlasta.
新年快乐 (Xīnnian kuàilè) eli hyvää kiinalaista uuttavuotta kaikille!
TourCompass – Turistista matkalaiseksi